[hunspell-fi-devel] Voida, kanavoida, haravoida

Teemu Likonen tlikonen at iki.fi
Tue Jul 25 11:00:30 EEST 2006


Harri Pitkänen kirjoitti:

> - - Lisäksi en oikein ymmärrä, millä
> perusteella joillakin sanoilla on tuo "itsi/itse" -taivutus mutta
> toisilla ei. Tähän on varmaan jokin historiallinen peruste, sillä
> Soikkokin hyväksyy nuo taivutukset vain osalle sanoista. Tosin eri
> osalle kuin Suomi-malaga, esimerkiksi Suomi-malaga hyväksyy sanat
> "räpelöitsin" ja "takavarikoitsin" jotka eivät kelpaa Soikolle.

"Iso suomen kielioppi", joka on siis nykysuomen deskriptiivinen 
kielioppi, luokittelee nämä -Oi-johtimen muunnelmiksi:

[Kursiivit esitetty /-merkeillä, lihavoinnit *-merkeillä.]


*satul-oi-da, soker-oi-da*
*§ 331* Johdin /-Oi-/ liittyy monitavuiseen [enemmän kuin 2-tavuinen] 
nominiin, useimmiten substantiivin kolmitavuiseen /A/-, /i/- 
tai /O/-loppuiseen (heikkoasteiseen) vartaloon - -, jonka loppuvokaali 
katoaa johtimen edeltä: /markkin-oi-da, laaker-oi-da/. Johtimeksi 
katsotaan /-Oi-/ myös kun kantasana on /O/-loppuinen: /luettel-oi-/ 
(eikä /luettelo-i-/). /Oi/-johtimella on vanhahtava ja murteellinen 
variantti /-Oitse-/, esim. /vartioitsee/ (/-itse-/ esiintyy myös omana 
johtimenaan --> § 332).

- -

*Huom.* Tekijännimen johdin /-jA/ (--> § 252) liittyy 
yleensä /Oitse/-loppuiseen vartaloon, mutta 
joskus /Oi/-loppuiseenkin: /urakoitsi-ja/ 
(~ /urakoi-ja/), /tupakoitsi-ja/ (~ /tupakoi-ja/).


[Sitten § 332, jossa /-itse-/ katsotaan omaksi johtimeksi.]


*naul-it-a, vill-it-ä*
*§ 331* Johtimen /-itse-/ (: /-it-/) sisältävät verbit ovat n. 50 
sanakirjalekseemiä käsittävä semanttisesti moninainen verbityyppi. Noin 
puolet /-itse/-verbeistä on kantasanallisia johdoksia, enimmäkseen 
substantiivikantaisia. Tyyppi on epäproduktiivinen ja monet sen verbit 
lainoja.

NOMINIKANTAISIA: huolita, kaupita, kestitä, kyyditä, naulita, palkita, 
parkita, vaaita, vangita, villitä. | KANTASANATTOMIA: hallita, harkita, 
hillitä, häiritä, keritä, mainita, punnita, ravita, tarvita, tulkita, 
tuomita, valita.

Terveysintoilu ruuanlaitossa ei ole päässyt /villitsemään/ saksalaisia 
(l) | Tuusula alkoi vilkuilla /merkitsevästi/ kelloaan, ja /mainitsi/ 
jotakin epämääräistä kiireistään. (k)

[(l) ja (k) ovat viittauksia nk. korpuksiin eli tekstin lähteisiin. "l" 
tarkoittaa korpusmuotoista lehtiaineistoa ja "k" 
kaunokirjallisuusaineistoa.]

Läpinäkyvimmin kantasanallisia ovat sellaiset /itse/-verbit, jotka 
tarkoittavat kantasanan tarkoitteella varustamista (/kalkita, korkita, 
laastita, lukita, sinkitä/). /itse/-verbit ovat pääosin transitiivisia, 
poikkeuksina vain merkitykseltään statiiviset /sijaita, vallita/ ja 
tunneverbit /iloita, riemuita/.
   /itse/-verbin vokaalivartalo on kolmitavuinen (/merkitse-/), 
konsonanttivartalo kaksitavuinen ja /t/- tai /n/-loppuinen 
(/merkit-köön/ : /merkin-nyt/). Verbin vartalo edustaa kaikissa 
asuissaan kantasanan heikkoa astetta. 
Vartalonloppuista /it(se)/-aineista edeltää muutoin konsonantti, paitsi 
muutamassa verbissä vokaali, esim. /ans*a*ita, him*o*ita, riem*u*ita, 
sij*a*ita/. Yleensä nominikannan loppu-/A/ tai -/e/ katoaa johtimen 
edeltä (/palk-it-a, huol-it-a/).


> Ilmeisesti on niin, että haravoida-luokkaan pitäisi tulla vain
> suhteellisen kauan käytössä olleita verbejä ja uudemmat tulisivat
> luokkaan "kanavoida". Kuulostaako oikealta, vai olisiko jollakin
> parempaa tietoa tästä asiasta?

Antamasi esimerkit "räpelöitsin" ja "takavarikoitsin" ovat täysin 
mahdollisia. "Iso suomen kielioppi" ei ole normatiivinen kielioppi vaan 
kuvaileva, mutta epäilen, onko tällaiseen asiaan normia edes olemassa. 
Jos sellainen halutaan, se olisi kai meidän luotava itse.

Sinänsä varmaankin teit oikean huomion, että § 331:n 
mukainen "vanhahtava ja murteellinen" variantti -Oitse- esiintyy 
useimmiten vain kauan käytössä olleissa verbeissä. Uusiinkin verbeihin 
johdos kuitenkin sopii. Tällaisia ovat esimerkiksi kritisoida, 
rekisteröidä, forwardoida, panikoida. Näihinkin Oitse-variantti on 
mahdollinen, vaikkakin epäilemättä useimpien kielikorvaan 
oudonkuuloinen.



More information about the devel mailing list