<div dir="ltr">Käsittääkseni muutos, jossa -hkO-johdokset ruvettiin käsittelemään systemaattisesti eikä sanastoon erikseen vietyinä sanoina, on sujunut ongelmitta. Hyötynä on ollut, että laaja sanatyyppi voidaan käsitellä oikein, jolloin myöskin harvinaisehkot -hkO-johdokset tunnistuvat.<div><br>Tämä herätti mielessäni kysymyksen, onko muitakin johdostyyppejä, jotka voisi ja kannattaisi käsitellä samaan tapaan. Ryhdyin tekemään koostetta suomen kielen produktiivisista johtimista:<br><a href="http://jkorpela.fi/johtimet.html">http://jkorpela.fi/johtimet.html</a><br><br>Ilmeisesti Voikko jo käsittelee useita näistä johtimista. Päättelen tämän naiivisti (?) sellaisista asioista, että esimerkiksi verbiä ”tulostella” ei ole Joukahaisessa, mutta Oikofix tunnistaa sen ja ilmoittaa rakenteeksi tulostel+la (mihin on varmaan joitakin teknisiä syitä; morfologisesti oikea analyysihan on tulost+el+la).</div><div><br>Seuraavien melko produktiivisten johtimien käsittelyä voisi ehkä harkita; olen ottanut esimerkeiksi johdoksia, joita on oikeasti käytetty suomessa ja joita Oikofix ei tunnista, vaikka se tunnistaa kantasanan erikseen annettuna.</div><div><br>-en, esim. paloittain → paloittainen (Voikko osannee -ittain-johtimen, mutta ei näitä edelleenjohdoksia, jotka kieltämättä ovat harvinaisia, mutta täysin ymmärrettäviä)<br>-in (teonnimijohdin), esim. herättää → herätin (jonka Oikofix tunnistaa vain verbinmuodoksi)<br>-inen, esim. persikka → persikkainen (ilmeisesti Voikko käsittelee -inen-johtimen, mutta vain osittain)<br>-isa, esim. pahka → pahkaisa<br>-ismi, esim. Putin → putinismi (produktiivinen, kun kanta on henkilötarkoitteinen erisnimi)<br>-isti, esim. Putin → putinisti<br>-itse, esim. Wilma → wilmoitse (voidaanko tulkita yleiskieliseksi? Kotuksen mielestä kai voidaan)<br>-ittaa, esim. tukala → tukaloittaa<br>-lainen, esim. Dante → dantelainen (nyt ilmeisesti käsitellään, kun kantasana on paikannimi, mutta ei, kun se on henkilönnimi)<br>-nen (pienennysjohdin), esim. ruukku → ruukkunen<br>-sto, esim. rapu → ravusto<br>-ttaa (teetto- tai aiheuttamisjohdin), esim. tatuoida → tatuoittaa<br>-ua (passiivijohdin), esim. katsastaa → katsastua (sen sijaan Voikko ilmeisesti käsittelee passiivisen -tua-johtimen, esim. betonoida → betonoitua)<br>-uttaa (teetto- tai aiheuttamisjohdin), esim. kalastaa → kalastuttaa<br></div><div><br></div><div>Tällaisten toteuttaminen olisi tietysti aika iso asia, ja siinä voi olla riskelä ja ongelmia, joita en hahmota (niiden lisäksi, jotka ovat melko ilmeisiä, kuten se, että produktiivisuuden rajoitukset pitäisi selvittää, samoin sananmuodostuksen yksityiskohdat kuten kantasanan vartalon mahdollinen muuntuminen).</div><div><br></div><div>Jukka</div></div>