[hunspell-fi-devel] Voida, kanavoida, haravoida
Teemu Likonen
tlikonen at iki.fi
Tue Jul 25 11:00:30 EEST 2006
Harri Pitkänen kirjoitti:
> - - Lisäksi en oikein ymmärrä, millä
> perusteella joillakin sanoilla on tuo "itsi/itse" -taivutus mutta
> toisilla ei. Tähän on varmaan jokin historiallinen peruste, sillä
> Soikkokin hyväksyy nuo taivutukset vain osalle sanoista. Tosin eri
> osalle kuin Suomi-malaga, esimerkiksi Suomi-malaga hyväksyy sanat
> "räpelöitsin" ja "takavarikoitsin" jotka eivät kelpaa Soikolle.
"Iso suomen kielioppi", joka on siis nykysuomen deskriptiivinen
kielioppi, luokittelee nämä -Oi-johtimen muunnelmiksi:
[Kursiivit esitetty /-merkeillä, lihavoinnit *-merkeillä.]
*satul-oi-da, soker-oi-da*
*§ 331* Johdin /-Oi-/ liittyy monitavuiseen [enemmän kuin 2-tavuinen]
nominiin, useimmiten substantiivin kolmitavuiseen /A/-, /i/-
tai /O/-loppuiseen (heikkoasteiseen) vartaloon - -, jonka loppuvokaali
katoaa johtimen edeltä: /markkin-oi-da, laaker-oi-da/. Johtimeksi
katsotaan /-Oi-/ myös kun kantasana on /O/-loppuinen: /luettel-oi-/
(eikä /luettelo-i-/). /Oi/-johtimella on vanhahtava ja murteellinen
variantti /-Oitse-/, esim. /vartioitsee/ (/-itse-/ esiintyy myös omana
johtimenaan --> § 332).
- -
*Huom.* Tekijännimen johdin /-jA/ (--> § 252) liittyy
yleensä /Oitse/-loppuiseen vartaloon, mutta
joskus /Oi/-loppuiseenkin: /urakoitsi-ja/
(~ /urakoi-ja/), /tupakoitsi-ja/ (~ /tupakoi-ja/).
[Sitten § 332, jossa /-itse-/ katsotaan omaksi johtimeksi.]
*naul-it-a, vill-it-ä*
*§ 331* Johtimen /-itse-/ (: /-it-/) sisältävät verbit ovat n. 50
sanakirjalekseemiä käsittävä semanttisesti moninainen verbityyppi. Noin
puolet /-itse/-verbeistä on kantasanallisia johdoksia, enimmäkseen
substantiivikantaisia. Tyyppi on epäproduktiivinen ja monet sen verbit
lainoja.
NOMINIKANTAISIA: huolita, kaupita, kestitä, kyyditä, naulita, palkita,
parkita, vaaita, vangita, villitä. | KANTASANATTOMIA: hallita, harkita,
hillitä, häiritä, keritä, mainita, punnita, ravita, tarvita, tulkita,
tuomita, valita.
Terveysintoilu ruuanlaitossa ei ole päässyt /villitsemään/ saksalaisia
(l) | Tuusula alkoi vilkuilla /merkitsevästi/ kelloaan, ja /mainitsi/
jotakin epämääräistä kiireistään. (k)
[(l) ja (k) ovat viittauksia nk. korpuksiin eli tekstin lähteisiin. "l"
tarkoittaa korpusmuotoista lehtiaineistoa ja "k"
kaunokirjallisuusaineistoa.]
Läpinäkyvimmin kantasanallisia ovat sellaiset /itse/-verbit, jotka
tarkoittavat kantasanan tarkoitteella varustamista (/kalkita, korkita,
laastita, lukita, sinkitä/). /itse/-verbit ovat pääosin transitiivisia,
poikkeuksina vain merkitykseltään statiiviset /sijaita, vallita/ ja
tunneverbit /iloita, riemuita/.
/itse/-verbin vokaalivartalo on kolmitavuinen (/merkitse-/),
konsonanttivartalo kaksitavuinen ja /t/- tai /n/-loppuinen
(/merkit-köön/ : /merkin-nyt/). Verbin vartalo edustaa kaikissa
asuissaan kantasanan heikkoa astetta.
Vartalonloppuista /it(se)/-aineista edeltää muutoin konsonantti, paitsi
muutamassa verbissä vokaali, esim. /ans*a*ita, him*o*ita, riem*u*ita,
sij*a*ita/. Yleensä nominikannan loppu-/A/ tai -/e/ katoaa johtimen
edeltä (/palk-it-a, huol-it-a/).
> Ilmeisesti on niin, että haravoida-luokkaan pitäisi tulla vain
> suhteellisen kauan käytössä olleita verbejä ja uudemmat tulisivat
> luokkaan "kanavoida". Kuulostaako oikealta, vai olisiko jollakin
> parempaa tietoa tästä asiasta?
Antamasi esimerkit "räpelöitsin" ja "takavarikoitsin" ovat täysin
mahdollisia. "Iso suomen kielioppi" ei ole normatiivinen kielioppi vaan
kuvaileva, mutta epäilen, onko tällaiseen asiaan normia edes olemassa.
Jos sellainen halutaan, se olisi kai meidän luotava itse.
Sinänsä varmaankin teit oikean huomion, että § 331:n
mukainen "vanhahtava ja murteellinen" variantti -Oitse- esiintyy
useimmiten vain kauan käytössä olleissa verbeissä. Uusiinkin verbeihin
johdos kuitenkin sopii. Tällaisia ovat esimerkiksi kritisoida,
rekisteröidä, forwardoida, panikoida. Näihinkin Oitse-variantti on
mahdollinen, vaikkakin epäilemättä useimpien kielikorvaan
oudonkuuloinen.
More information about the devel
mailing list