[hunspell-fi-devel] Komponenttien nimet ja versiot

[Harri Pitkänen]

On Tuesday 30 May 2006 11:30, Teemu Likonen wrote:
> Hannu Väisänen kirjoitti:
> > Ylläpidon kannalta olisi parasta, jos Sukijassa ja Voikossa voisi
> > käyttää samaa Suomi-malagan lähdekoodia, josta sitten käännettäisiin
> > versiot Sukijaan ("make sukija") ja Voikkoon ("make voikko") ---
> > sanaston, eräitten taivutusmuotojen ja yhdyssanojen tunnistamisen
> > kohdalla tämä mahdollisuus on jo olemassa (paitsi että komentoja
> > "make sukija" ja "make voikko" ei ole vielä olemassa). Tällöin kai
> > Suomi-malagan versionumerointi voisi olla riippumaton sekä Voikon
> > että Sukijan numeroinnista: niitten käyttäjille pitäisi vain kertoa,
> > mitä Suomi-malagan versiota Voikon tai Sukijan versio 1.2.3.4.5
> > käyttää. Ei kun siis, jos Voikko tulee valmiina pakettina, käyttäjän
> > ei tarvinne välittää ollenkaan sen komponenttine versionumeroista.
>
> Höpisen tätä versionumeroasiaa Linux-paketoinnin näkökulmasta:
>
> Debian Linux -tyylisen paketoinnin näkökulmasta on kaikista paras, jos
> yhdestä lähdekoodipaketista tuotetut kaikki erilaiset binääripaketit
> ovat versionumeroltaan samoja. Versionumeroiden erottaminen on aika
> hankalaa.
>
> On hyvä, että oikoluku ja tavutus ovat yhteiseltä kutsumanimeltään vain
> Voikko. Suuren yleisön ei tarvitse erillisten komponenttien nimiä
> tietää. Linux-maailmassa ohjelmat kuitenkin paketoidaan aina
> erillisiksi komponenteiksi, joten tämä yksi yhteinen Voikon
> versionumero ei oikein näy missään. Ehkä se ei ole ongelma. Ihmiset
> vain asentavat eri paketin riippuen siitä, haluavatko he Voikko-tuen
> OpenOffice.orgiin, Ispellin, tai mihin hyvänsä. Kyseinen paketti tuo
> sitten mukanaan tarpeelliset libvoikot, suomi-malagat ym.
>
> On mahdollista tehdä metapaketti nimeltä voikko, jolla on oma
> versionumero ja joka on riippuvainen tietyistä Voikon komponenteista.
> En kuitenkaan keksi mitään todellista hyötykäyttöä sille.
> Riippuvuuspuusta tulee monimutkaisempi, jos esimerkiksi
> openoffice.org-voikko on riippuvainen metapaketista voikko, joka sitten
> on riippuvainen libvoikko-paketista jne. Ainut hyöty olisi vain tuo
> versionumero. Jos yhteisen versionumeron haluaa saada näkyviin, niin
> sen voi laittaa ehkä libvoikko-paketin kuvaukseen tai
> Provides-kenttään, esimerkiksi "Provides: voikko-1.3.1".
>
> Sellainenkin vaihtoehto on, että aina virallista Voikko-julkaisua kohti
> tehdään yksi lähdekoodipaketti, joka sisältää kaikki erilliskomponentit
> (suomi-malaga, libvoikko). Näin kaikille käännetyille binääripaketeille
> tulee yhteinen versionumero, vaikka esim. libvoikko tai
> voikko-fi/suomi-malaga todellisuudessa olisikin versioltaan jokin muu.

Tätä ei kannata tehdä, koska libvoikkoon ei pelkkien sanastopäivitysten 
yhteydessä tehdä mitään muutoksia.

> Niin, tarvitseeko Linux-käyttäjä mitään yhteistä versionumeroa? Hän vain
> lataa uusimmat omaan distroon sopivat paketit jostakin asennuslähteestä
> ja on tyytyväinen :) Paketinhallinta huolehtii riippuvuuksista.

Tässä olet aivan oikeassa. Linux-käyttäjille versionumeroilla ei ole mitään 
merkitystä ja Voikon versionumeroiden ei tarvitse Debianissa näkyä ollenkaan. 
Yhteinen versionumero onkin oleellinen vain noissa primitiivisemmissä 
käyttöjärjestelmissä (Windows) joissa käyttäjien on itse osattava hakea ja 
asentaa ohjelmat ja päivittää ne uudempiin versioihin.

Asiaan liittyen voin nyt paljastaa, että Lemin kunta ottaa hoidettavakseen 
myös Voikon vakaiden versioiden levittämisen ainakin 
Linux-käyttöjärjestelmiin. Heidän palvelimellaan on sen verran kapasiteettia, 
että sen pitäisi selviytyä kunnialla siitäkin jos pari tuhatta 
Linux-käyttäjää päivittää Voikon aptin avulla yhden tai kahden päivän 
kuluessa paketin julkaisusta. Hunspell-fi -palvelimen kapasiteetti ei tähän 
välttämättä takkuilematta riittäisi. Samalle palvelimelle voidaan laittaa 
myös rpm-pohjaisiin jakeluihin tehtyjä asennuspaketteja, kunhan niille löytyy 
vastuullinen ja asiansa osaava ylläpitäjä. Myös Windows-käyttöjärjestelmään 
tehtävät paketit todennäköisesti voidaan sitä kautta levittää, tosin ongelmia 
voi syntyä jos Windows-versio jää Cygwin-pohjaiseksi jolloin asennuspaketista 
tulee melkoisen suurikokoinen.

Käytännössä Debian-paketeille tämä toimii niin, että sopivissa kohdissa otamme 
kopion Teemun ja minun asennuslähteestä ja julistamme sen sisällön 
kokonaisuudessaan vakaaksi. Etukäteistestausta tietysti tarvitaan, eli 
asennuslähteeseen ei sitten viikkoon tai kahteen ennen vakaaksi julistamista 
päivitetä paketteja. Muuten kaikki toiminee vanhaan tyyliin, tuohon 
asennuslähteessä olevaan nykyiseen Debian-pakettien kokoelmaan ja 
versionumerointiin ei tarvitse mitään erityisempiä muutoksia enää tehdä. 
Kiinnostuneiden RPM-paketoijien suositellaan noudattavan täsmälleen samaa 
pakettien nimeämistä ja versionumerointia jos vain mahdollista. (Tietysti 
dev-paketit voivat olla devel-paketteja jos ko. jakelussa näin on tapana 
tehdä.)

Debian-tyylisistä jakeluista tuonne varmaan laitetaan alkuvaiheessa Ubuntu 
Dapper/i386 sekä Debianit Sarge/i386 (tämä lähinnä Lemin kunnan omiin 
tarpeisiin) ja ehkä vähän myöhemmin Etch/i386 ja Etch/amd64. 
Unstable-jakeluja ei luonnollisestikaan tarvitse vakaasta asennuslähteestä 
löytyä, vaan unstablen käyttäjät voivat jatkossakin käyttää nykyistä 
Hunspell-fi -asennuslähdettä. Etchin julkaisun jälkeen olisi mukava saada 
Voikko mukaan viralliseen Debianiin ja sitä kautta myös Ubuntuun, on vain 
onnistuttava lahjomaan/kiristämään joku asiasta kiinnostunut Debian-kehittäjä 
hoitamaan homma :)

Harri