[voikko] -lainen-loppuiset yhdyssanat

[Jukka K. Korpela]

Pahoittelen, että viestini on pitkä. Sen ydin tai loppupäätelmä on, että
jotenkin pitäisi tunnistaa ja hyväksyä sellaiset -lainen-loppuiset
yhdyssanat, joiden alkuosa on genetiivissä oleva agenttipartisiippi,
yhdistämätön yleisnimi tai mikä tahansa peruslukusana. Siis esimerkiksi
"tuntemanilainen", "ihmisenlainen" ja "kahdenkymmenenlainen". Tällaiset
eivät nyt jäsenny lainkaan (tai joskus jäsentyvät väärin).

Jukka

Joukahaisessa on sanan ”lainen” tiedoissa liput ”ei sallittu yhdyssanan
osana” ja ”sana on myös substantiivi”. Jälkimmäinenkin tuntuu oudolta ja
liittyy ehkä siihen, että sanastosta löytyy sana ”jonkinlainen” myös
merkittynä substantiiviksi, mutta poistettuna (lippu ”siirretty”). Lisäksi
ainakin sanalle ”entisenlainen” on asetettu lippu ja ”sana on myös
substantiivi”; tätä selittää kommentti ”Refleksiivinen omistusliite on
mahdollinen: ’entisenlaisessaan’”.


Koska suomessa on suuri määrä lainen-loppuisia yhdyssanoja, ne varmaan
käsitellään jotenkin erikseen. Osa käsitellään siten, että ne ovat
sanastossa omina sanoinaan; haku lausekkeella *nlainen tuottaa muutaman
kymmenen osumaa. Kun esimerkiksi Oikofix kuitenkin tunnistaa suuren joukon
muitakin sanoja, niille on varmaan jokin algoritminen käsittely.


Esimerkiksi sanan ”vanhanlainen” rakenteeksi se tunnistaa vanhan+lai+nen.
Sama koskenee muitakin sanoja, joiden alkuosa on *adjektiivin* genetiivi ja
jälkiosa ”lainen”, vaikkapa ”kaoottisenlainen” tai ”suurimmanlainen”.
Periaatteessa analyysi on virheellinen, koska (useimpien tulkintojen
mukaan) tällaiset sanat eivät ole johdoksia, joista voisi erottaa morfeemit
”lai” ja ”nen”, vaan yhdyssanoja, joiden jälkiosa on (itsenäisenä sananakin
esiintyvä) ”lainen”. Tämä voi johtaa ongelmiin, jos analyysin tuloksen
jatkokäsittelyssä on olennaista, onko analysoitu sana tulkittu
yhdyssanaksi. – Samanlaisen analyysin Oikofix tekee esimerkiksi sanalle
”vantaalainen”, jossa on kyse erilaisesta tapauksesta, johdoksesta.
Siinäkin ”lai+nen” on periaatteessa virheellinen, koska nykykielen kannalta
”lainen” sellaisenaan on johdin ja historiallisesti taas sen alkuperä on
”la+inen”.


Lisäksi adjektiivialkuisten -lainen-sanojen käsittelyssä on se ongelma,
että se johtaa saman sanan kahteen eri jäsennykseen silloin, kun sana on
sanastossa. Sanastossa ovat erikseen entisenlainen, oikeanlainen,
omanlainen, uudenlainen. Jostakin syystä omanlainen-sanalle Oikofix antaa
vain yhden jäsennyksen (itsenäinen sana); näistä muille siis kaksi, ja
herää siis kysymys, olisiko parempi poistaa ne sanastosta.


Vaikuttaa siltä, että lainen-loppuinen yhdyssana tunnistetaan aina, kun
alkuosa on genetiivissä oleva adjektiivi. Tämä lienee ongelmatonta, mutta
kyseenalaista voi olla näin generoituvien adjektiivien *komparaatio*.
Oikofix hyväksyy esimerkiksi sanat ”pahemmanlaisempi” ja ”pahimmanlaisin”.
Tämä on kyseenalaista, osittain siksi, että kantasana ”pahanlainen” on
merkitykseltään lähinnä moderatiivinen (’melko paha, pahahko,
pahemmanpuoleinen’). osittain siksi, että normaalisti kai komparoidaan
alkuosaa: pahemmanlainen, pahimmanlainen. Itse asiassa Oikofix hyväksyy
jopa kaksoissuperlatiivin ”pahimmanlaisin”, joka lienee selvästi
kielenvastainen. – Tästä tulee mieleen, että Oikofix hyväksyy muutenkin
sellaisia komparaatioita, jotka ISK:n mukaan ovat kielenvastaisia,
esimerkiksi ”eilisempi”; ks.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=633 Todellisuudessa
tällaisiakin sanoja käytetään, joten ne olisi perusteltua käsitellä
indeksoinnissa, mutta merkitä kielentarkistuksessa virheellisiksi.


Ilmeisesti nyt hyväksytään kaikki -lainen-loppuiset yhdyssanat, joissa
alkuosa on *”varsinaisen” partisiipin* genetiivi, esimerkiksi tehdynlainen,
tekevänlainen, tehneenlainen. Nämä ovat aika outoja, mutta periaatteessa
kai mahdollisia sanoja.

Sen sijaan ilmeisesti mitään *agenttipartisiippeja* ei tässä yhteydessä
hyväksytä. Niitä ei erikseen mainita kielen normeissa, mutta niiden mukaan
yleisesti voi partisiipin ja lainen-sanan kirjoittaa yhteen. Täten
esimerkiksi sana ”mainitsemanilainen” pitäisi tunnistaa. Tunnistamattomuus
johtaa nyt joskus vääriin jäsennyksiin. Esimerkiksi ”sanomanilainen”
jäsentyy ”sanoma+nila+inen”, joka on toki morfologisesti mahdollinen.


Joukahaisessa on *peruslukusanan* genetiivin ja lainen-sanan yhdistelmät
sanasta ”yhdenlainen” sanaan ”kymmenenlainen”. Tämä merkitsee
mielivaltaista rajoitusta: miksi ”yhdentoistalainen” ei kävisi?


Sanastossa ei ole eikä Oikofix ilmeisestikään tunnista mitään
-lainen-loppuista yhdyssanaa, jonka alkuosa on *substantiivi*. Sellaiset
ovat kuitenkin normien mukaan mahdollisia, ja niitä myös käytetään, joskin
harvoin, ja usein sanaliitto on tavallisempi vaihtoehto. Esimerkiksi
Kielitoimiston sanakirja esittää (s.v. lainen) mahdollisena sanan
”koiranlainen”, ja Nykysuomen sanakirjassa on muita: kirjanlainen,
sukanlainen, ruuhenlainen, poronlainen.


Kielen normit eivät ole mitenkään yksiselitteiset sen kannalta, millaiset
-lainen-loppuiset yhdyssanat ovat mahdollisia, ks.
http://jkorpela.fi/kielenopas/6.1.html#lainen Normien kannalta kuitenkin
lainen-loppuisia yhdyssanoja lienee pidettävä yleiskielen mukaisina aina,
kun alkuosa on genetiivissä oleva a) agenttipartisiippi (tai muu
partisiippi), b) peruslukusana, c) yhdistämätön yleisnimi (so.
substantiivi, joka ei ole erisnimi eikä yhdyssana).
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.puimula.org/pipermail/voikko/attachments/20200722/80752a8a/attachment.html>